Viikonloppu

Perjantai meni pelissä ja olikin väsynyt olo sen jälkeen. Vaikka mitään erikoista mun ei tartte niissä enää tehdä, kunhan tulen paikalle pohjakassojen kanssa, istun katsomossa sen pari tuntia ja sitten kassat mukaan.

Lauantai-aamuna oli klo 7 herätys. Aamupalailua puurokattilan ääressä koko perhe ja sitten autoon ja kohti miehen isoäidin kotia. 2 tuntia autossa on puuduttavaa istumista nykyään. Onneksi oli käsityöt mukana, niin sain muutaman jutun viimeisteltyä. Mummun luona on aina kiva käydä. Hänen tekemänsä ruoka on aina niin hyvää. Ja leipomiset! Namskis. Ihana mummu huomasi, että olen hiukan saanut pudotettua painoa. Se on kiva, kun joku huomaa :) Eikä mua haittaa, kun ääneen sanoo :)

Mummun luota mentiin sitten mun sukulaisten luo, pikkuserkun ja hänen perheensä asuu Pispalassa. Siellä oltiin reilu tunti ja olikin kivaa taas nähdä. Sain ihanaista vauvelia sylitellä ja vaatteita vaihtaa. Oijoi <3 Siinä ne mun vauvakuumeet saatiin taas vähäksi aikaa aisoihin. Mutta kyllä tämä pikkuneiti oli sellainen hymytyttö! Eikä vierastanut yhtään! Aivan älyttömän suloinen <3 <3 <3 (joo ei mulla ole vauvakuume...)

Kotimatkalla ei sitten nähnyt mitään käsitöitä tehdä, kun oli jo pimeää. Mie sitten torkuin siinä etupenkillä. Insinööri halusi ajaa mennen tullen. Mulle kyllä sopii oikein hyvin! Aiemmin tykkäsin ajaa autolla, mutta ehkä se kiintiö tuli aikoinaan täyteen, kun kotiäitinä usein ajoin Oulusta kotiseudulle ja takaisin lasten kanssa. Insinööri opiskeli ja oli töissä. Mie sitten reissasin sitä väliä (n 560 km suuntaansa) parikin kertaa kuukaudessa. Siis edestakaisin! Huh! Ja silloisessa autossa ei ollut radiota, joten mie lauloin  ääneen lapsille :D Lastenlauluja, mitä osasin ulkoa. Lapset ovat aina viihtyneet autossa pitkiäkin matkoja. En muista, että ikinä olisi kumpikaan kysynyt, että joko ollaan perillä?!! Pienestä vauvasta alkaen tottuneet autoiluun, niin hyvin ovat tottuneet.

Niin, siinä se lauantai meni. Kyläilyn ja autoilun merkeissä.

Sunnuntaina oltiin kotona ja insinööri jatkoi alakerran vessan tekemistä. Ja siinä ohella teki saunaankin jotain. Saa nähdä, päästäänkö jouluna saunomaan... :)

Sunnuntaina mä sitten siivosin yläkerrassa. Pakkohan se oli, kun lauantaina ei oltu kotona ja villakoirat melkein jo puri nilkoista! Eihän siivoomiseen mennyt kuin n. 2 tuntia. Kävin kaupassa, joka oli huono valinta, kun oli joku joulun avajaiset ja siellä jaettiin joulukasseja. Ihmiset sai siis kotiin lähetettyä kutsua vastaan joulukassin (olikohan 1000 ensimmäistä). Mie nakkasin koko kupongin roskiin, harmi vaan, että unohdin eilen olevan SE päivä. Että sitä ihmistä oli paljon puoli yhden aikaa! Kauppa oli avannut ovet jo klo 11, mutta kassat avattiin klo 12, niin jonot oli mahtavat vielä silloin yhden aikoihin kun mä olin kaupassa. Voi jestas. Miten ihmiset viittii tollasen kämysen joulukassin takia raahautua kauppaan. Siinä kassissa oli pieni suklaarasia (siis sellainen, jossa oli jotain 150 grammaa konvehteja!), pienenpieni tonttu, pahvikotelossa joulu-cd ja joku pieni kahviliinapakkaus tms. Hohhoijaa...

Mutta kaupasta kun selvisin hengissä kotiin, tein ruokaa ja siinä sitten syötiin. Sitten otin päikkärit, koska uni on tärkeää! ;) Ei se loppupäiväkään sen kummemmin mennyt: katsoin uusintana kuorosodan (perjantai-ilta kun meni siel pelissä) ja sen perään melkein heti tulikin tanssii tähtien kanssa. Illan kruunasi vedetään hatusta ja sitten mä olikin valmis yöunille. Hyvin väsytti! Ja nyt täällä töissä... Toivottavasti tää päivä menee nopeasti ohi, sillä työkoneeni on edelleen korjattavana!!!! Lievää stressiä havaittavissa...

Joka tapauksessa mukavaa maanantaita kaikille! Ei tullut lunta meille vieläkään tänne eteläiseen Suomeen :(