18. marraskuuta 2011

Insinöörin vaimona

Joo, ei oo helppoo. En tiedä onko tosiaan niin, että insinöörit on joku oma ihmislajinsa meihin "normaaleihin" verrattuna...?

Kyllä on taas ollut sellaista puhkinaa kotona kuulkaas. Joskus sitä miettii, että mihin sitä itsensä laittoi silloin reilut 17 vuotta sitten, kun tuon siippani kanssa alettiin yhdessä kulkemaan. Tänäkin aamuna pohdin, että onko miehelläni jotain vinksahtanut päässään? Menin suihkuun (jep, suihkuun! pesulle!). Kun tätä hiusta on mulle suotu enemmän kuin tarpeeksi, niin tokihan sitten mielelläni pesen ne kunnolla. No, eihän siihen pesuun kauaa mene. Sitten peset itsesi, ja vaikka pinta-alaa meikäläisellä on enemmän kuin normaalipainoisella ei siihenkään mene kauhean kauaa. No sitten tietysti tossa hiusten pesun jälkeen laitetaan hoitoaineet päähän, ja ne huuhdellaan samalla kuin saippuat kropasta. Eikö mun siippa tule kylppärin ovelle huutamaan, että kauanko oikein aion suihkussa olla? Että asumaanko oon jäämässä sinne. Olin ihan, että TÄH??? Huuhtelin siinä hiuksiani ja mietin, että onko aika mennyt nopeammin kuin luulin. Että oonko jo puoli tuntia lutrannut veden kanssa. Hädissäni siinä sitten suihkuttelin loppuun ja sitten pyyhettä kehiin ja lastalla lattia kuivaksi. Pääsin keittiöön ja katsoin kelloa... 11 MINUUTTIA!!!! Olin suihkussa 11 minuuttia. Tai ehkä 10, koska kuivailin sitä lattiaa ja itseäni. Voi elämän kevät. Siinä alkoi taas insinöörin vaimolla kasvaa ns. tatti otsaan. Voi kiesus.

Noh, eihän tämä suihku-episodi toki tähän päättynyt. Ei toki. Insinööri menee itse vessaan ja sitten alkaa nalkutus (kyllä, miehetkin nalkuttaa. Ainakin insinööri-miehet), että kylppärin lattia on märkä. Ja multa kysyttiin, että kuivaanko lattiaa ollenkaan. Daa!!! Kuivaan! Mutta kymppikertaakymppi-kaakelilattia ei vaan lähde TÄYSIN kuivaksi, vaikka kuinka hinkkaisin sen lastan kanssa sitä. Voi jestas. Tatti taas kasvoi tämän insinöörin vaimon otsassa.

Huh, ei tullut montaa sanaa vaihdettua aamupalan ääressä, saati sitten autossa. Tänään kun on pitkä päivä töissä pelin takia, niin tulin julkisilla töihin ja eikä se tunnetusti helpota yhtään sitä tattia otsassa.

Että tälläinen päivän avaus täällä tällä kertaa...

3 kommenttia:

Una kirjoitti...

Oi, tiedätkö, insinöörit ovat oma rotunsa. =) Mie tiijän. 10 v insinöörin kainalossa on opettanut. =)

Ovat kilttejä mutta itsepäisiä. =)
Eivätkö osaa lukea ajatuksia... Soon erityisen kumma juttu, koska luulevat, että me muut osaamme lukea heidän ajatuksiaan. =)


Mutta on ne niin rakkaita. =) <3<3<3



Niin siekin. <3

Toivottavasti tatti kuihtui? =)

Johanna kirjoitti...

Huoh :D
Miehet. Ne kun mokomat yleensä selviää suihkusta jossain viidessä minuutissa... Mullekin natkutetaan suihkussaolosta, mutta mies katsoo siihen suihkun kestoon myös sen ajan minkä kuivaan itseäni ja hiuksiani! Öhm.... Eikä hiuksia kuivata sekunnissa..
Luen muuten kyllä täällä ja poikkeilen usein katsomassa onko uutta kuulumista, mutta en vaan saa aikaiseksi edelleenkään kommentoida useammin.. Oisko vaikka uudenvuoden lupaus tällä kohdin tarpeen...

Juulia kirjoitti...

Una <3

Joo, kyllä se tatti siitä kuihtui pikkuhiljaa :)
Onhan ne insinöörit sellainen laji että... Rakkaita toki, mutta tuo ajatustenluku, se on niin totta :D

Johanna <3
Joo, kumma juttu ettei ne hiukset kuivu sekunnissa! Helppohan se on mun insinöörin urputtaa tuollasesta, kun itsellään on 5 millin sänki. Pitäis vissiin leikkuuttaa hiukset lyhyiks, niin ei meitin suihkuaika ole liian pitkä :D
Yritähän nyt joskus kommentoida ;) Sano vaikka moi, jos ei muuta <3